Me olemme kulkemassa kohti holhousyhteiskuntaa.
Mitäs pahaa siinä sitten on?
On selvää, että kansalaisten huono terveys
tulee yhteiskunnalle kalliiksi.
Ohjeitten, kieltojen ja käskyjen tuputtajia riittää.
Meitä suorastaan uhataan terveysterrorilla.
Tupakkaa, viinaa ja läskejä vastaan
on jo julistettu sota.
Säteilevät kännykät halutaan pois alaikäisiltä,
samoin hedelmäpeli ja muut rahapelit kielletään alle 15-vuotiailta.
Huolissaan on oltu siitä, että nuoret nukkuvat liian vähän.
Ja valvovat kofeiinitablettien tai energiajuomien avulla.
Uusin suositus: Ei kofeiinia alle 15-vuotiaille.
Tutkimusten mukaan kofeiini saa lapsissa aikaan
ärtymystä, levottomuutta, unihäiriöitä
ja jopa riippuvuutta,
vaikka sitä nautittaisiin pienissäkin määrissä.
Ihan hyviä ja oikeita nuo asiat ovat,
ei siinä mitään, mutta pointti onkin juuri
tuossa holhoamisessa.
Miksi emme osaa elää oikein,
miksi tarvitsemme ohjeita ja neuvoja
syömisessä
juomisessa
liikunnassa.
Valtaosa hengittää liian pinnallisesti
ja kävellä lämpyttää väärällä tyylillä.
Jos tahdomme itsemme syyllistää,
niin se onnistuu kyllä helposti.
Mutta tätä holhousideaa voisi vielä jatkaa
siirtämällä se hengenelämän alueelle:
Koska moni lukee raamattua kuin piru,
tahtoen löytää sieltä vain kiistakysymyksiä
ja riidan siemeniä sen sijaan että
lukisivat Suurta Kirjaa pelastustarkoituksessa,
lienee väärinkäytösten välttämiseksi
syytä kerätä raamatut kansalta pois.
Tulkitkoon Pipliaa vain asiaan vihkiytyneet henkilöt,
kuten meneteltiin ennen Lutheria.
Kun raamatusta ollaan niin monta mieltä
kuin on miestä (naisista ja lapsista puhumattakaan),
niin ei sellainen tulkinta käy alkuunkaan laatuunsa.
Kas, kun tarkoitus ei suinkaan ole se,
että kaikkien pitäisi löytää raamatusta oma tulkintansa.
Ihmiset voisivat kuunnella raamatunlukua innokkaammin,
jos ja kun heillä itsellään ei olisi omaa opusta
kirjahyllyssä pölyttymässä.
Raamattua voisi siis vain kuunnella.
Ja sitten voisi kuunnella sananselitystä.
Raamattua luettaisiin säästeliäästi ja
selitettäisiin niukasti,
jotta hengellinen nälkä pääsisi yltymään.
Näin ihmiset joutuisivat itsekin pohtimaan
kuulemaansa ja keskustelemaan keskenään kuullusta.
Ei kenellekään ole mitään iloa siitä,
että kirjahyllyssä on se raamattu,
mutta kukaan ei sitä lue.
Kasteen lahjan kanssa vähän sama juttu:
Jos kasteen lahjaa ei oteta uskon avulla
käyttöön, niin vaikutus on
likimain sama kuin joululahjalla,
joka avaamattomana laitetaan kaapin ylähyllylle.
:::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::
- Sussiunakkoon! Voidaanko suomalaisilta noin vain tulla ottamaan raamatut pois?
- Ei, en usko. Mutta näin laman aikana jotkut voisivat olla valmiita luopumaan piplioistaan käypään hintaan...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Totta tuo lukutapojen monimuotoisuus ja tulkintojen ongelmallisuus. Ja yleensä vielä mielestäni epäolennaisissa aiheissa, kuten naispappeudessa ja homoseksuaalisuudessa. Kyllä - tietääkseni - papit, joilla eri näkemyksiä noista asioista, ovat kuitenkin samaa mieltä esim. pelastukseen liittyvistä seikoista.
Mielenkiintoinen on myös tuo ideasi vanhaan raamatunlukutapaan siirtymisestä. Varmasti tulisi enemmän keskustelua toisten seurakuntalaisten kanssa viikon teksteistä, jos niitä vain silloin kuulisi, mutta asia taitaa olla todellisuudessa mutkikkaampi. Luulen nimittäin, että jos näin toimittaisiin, ne, jotka lukevat nykyisinkin Raamattua löytääkseen sieltä elämän ohjeita eikä erilaisia tulkintoja, kyllä keskustelisivat aktiivisemmin keskenään. Toiset taas, ne, jotka eivät muutenkaan lue Raamattua kuin silloin tällöin, tuskin tulisivat sitä kuulemaan kirkkoon.
Tekstisi taisi kuitenkin taas olla vain ajatuksia herätteleva, eikä niinkään vakavamielinen uudistushanke?
Vielä lopuksi kommentoin viimeistä kappaletta: näin se juuri on, että ei sillä Raamatulla ole tarkoitus hyllypaikkoja täyttää.
/Osku
Terve taas, Osku!
:-)
Ihan oikeilla jäljillä olet, lukijoitten havahduttamisesta oli taasen kyse. Ja mulle tyypillisistä assosiaatioista: Luen lehdestä ensin jonkin kiinnostavan jutun ja yritän sitä sitten (vaihtelevalla menestyksellä) soveltaa johonkin toiseen yhteyteen. Joskus onnistuu paremmin, joskus huonommin. Mutta koko ajan on hauskaa!
Terveysintoilijat yrittävät pistää nykysuomalaisten elämän kontrolliin, Luther "vapautti" Raamatun. Holhoaminen ei tuottane toivottua tulosta, toisaalta ei myöskään liiallinen periksi antaminen.
On tämä ihmisenä oleminen vaikeata. En tähän hätään keksi kuin yhden roolin, joka on vielä vaikeampi: Jumalana oleminen...
Lähetä kommentti