IHME JA KUMMA !

”Kristus nousi kuolleista, kuolemalla kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi”. Tässä juuri viettämämme pääsiäisen sanoma lyhyesti ilmaistuna. Kuolema on nielty ja voitto saatu. Kristus on ylösnoussut, totisesti ylösnoussut!

“Miksi etsitte elävää kuolleiden joukosta? Ei hän ole täällä, hän on noussut kuolleista.”

”Ellei Kristusta ole herätetty, silloin meidän julistuksemme on turhaa puhetta, turhaa myös teidän uskonne… Teidän uskonne on pohjaa vailla, ja te olette yhä syntienne vallassa”. – Paavali.

Ilman pääsiäistä ei olisi evankeliumia. Ilman pääsiäistä ei olisi Uutta testamenttia. Ilman pääsiäistä ei olisi kirkkoa ja seurakuntaa. Niin, ilman Jeesuksen ylösnousemusta ei olisi edes kristinuskoa. Kenen puoleen me silloin henkemme hädässä kääntyisimme?

Missä Jumala toimii, siellä ihminen joutuu yhä uudelleen yllättymään! Pääsiäinen ei ole vain yksi juhla kirkollisten juhlien joukossa. Pääsiäinen on läsnä kaikkialla. Sitä eletään, siitä eletään.

Ylösnousseen kohtaaminen muutti ihmisten elämän täysin. He huomasivat, että Jumalan tarkoitukset heitä kohtaan olivat sittenkin hyvät. Ylösnousseen kohdattuaan he saivat tarttua jo menetetyltä näyttäneeseen toivoon. He huomasivat, että Jumalalla oli heitä varten vielä jokin mahdollisuus, jokin suunnitelma ja tulevaisuuden tae.

Tämän takia ihmiset nöyrtyivät ja kävivät tekemään tiliä elämästään. Tämän takia he lakkasivat rakentamasta omaan varaansa ja panivat kaiken toivonsa Jumalaan. Tämän takia ihmiset uskalsivat jälleen olla ihmisiä. He rohkenivat alkaa uudestaan, ristiä kätensä rukouksen, tehdä työtä, kuulla Jumalan sanaa, olla toisilleen hyviä ja antaa anteeksi.

Ihmiset, jotka kohtasivat Ylösnousseen Vapahtajan, tulivat vedetyiksi mukaan Jumalan maailmansuunnitelmiin. Opetuslapsina he asettivat vähäisen elämänsä Jumalan käytettäväksi. Koko maailma näytti nyt aivan toiselta. Tämän maailman rikkaus ja valta eivät enää olleet ratkaisevia vaan tärkein oli Jumalan valtakunta. Jälleen kannatti elää.

Meidän toivomme ei ole haudassa, vaan odottaa taivaassa. Tyhjä hauta on ainoa paikka, josta Jumala on sanonut, ettei Jeesus ole siellä. Ilman Jumalan erityistä ilmoitusta tyhjä hauta olisi jättänyt vain suuren kysymysmerkin ja kummastelun. Itse taivaan enkeli – niin kuin pelastushistorian suurissa taitekohdissa – tarvitaan kertomaan, mitä on tapahtunut. Sitä enkelikään ei tosin kertonut, MITEN ylösnousemus on tapahtunut.

Käykö ihmiselle Sokrateen, Goethen tai Gandhin kohdatessaan samalla tavoin kuin kohdatessaan Jeesuksen? Ei, se ei ole mahdollista. Emme näet voi kohdata Sokratesta, Goethea tai Gandhia, vaan ainoastaan heidän kirjoituksensa, runonsa ja teoksensa. Ei edes jokin Mozart-seura voi kohdata Mozartia. Se saattaa vain hartaana kuunnella säveliä ja virittäytyä siihen tunnelmaan, jonka säveltäjä loi. Mozartia itseään on mahdoton tavata.

Sen sijaan ihminen, joka kohtaa Kristuksen, ei kohtaa hänen teostaan vaan hänet itsensä. Tämä merkitsee sitä, että Kristus toimii hänen kohdallaan henkilökohtaisesti, ei vain joittenkin muistelmien välityksellä. Kristus puhuu itse ja hankkii hänet kohdanneelle yhteyden Jumalaan ja hänen seurakuntaansa.

Kristus tahtoo toimia kirkossaan aina itse henkilökohtaisesti. Sen hän tekee läsnäolollaan sanassa ja sakramenteissa.

Jeesuksen seuraajat eivät ole koskaan saaneet pitää ilosanomaa vain itsellään, omana tietonaan. Ylösnoussut Kristus lähetti omansa matkaan. Usko osoittaa voimansa, kun sanoma Jeesuksen ylösnousemisesta herättää ihmisissä toivon. Se, joka tietää tuovansa maailmaan toivon sanomaa, vapautuu palvelemaan toisia ihmisiä ilman pelkoa.

Jeesus elää!
Heittäkää siis pois murheenne
ja iloitkaa elämästä,
tästä ja tulevasta!