FINLANDIA VIRSIKIRJAAN! Osa 2

Vuosilomat ovat papeille vaarallisia.
He voivat näet silloin saada
kaikessa rauhassa
uusia huikeita ideoita,
joita täytyy päästä
äkkipikakiireellä
toteuttamaan.

Nyt olisi tapetilla
musikaalinen hurmosliike:
Kaikkialla muualla Finlandiaa
voidaan laulaa virtenä,
vaan ei Suomessa,
siis Finlandi(a)ssa.
Täällä pitää vain laulaa
Aamun Kiurusta,
joka kirkkaudessa soittaa.

Kaunistahan sekin on,
mutta mielelläni korvaisin
isänmaallisuusaatteen
tässä yhteydessä
lohdutuksella,
jonka vain Jumala voi antaa
ahdistuneelle ja levottomalle
ihmispololle.
Jo sydän tyynny!

Työtoverini Suvi-Päivi Koski on väitellyt virsistä ja on nyt VirsiTohtori, joka pitää aika ajoin vastaanottoaan seurakuntamme tiloissa. Kävin pikaisesti spostitse hänen vastaanotollaan. Hänellä oli kiire lomille, mutta tämän verran historiatietoa hän ehti antaa:

"Teksti oli alunperin saksaksi (Stille, meine Wille). Sen kirjoitti luterilainen “Stiftsfräulein” Katharina Amalia Dorothea von Schlegel. Virsi julkaistiin ainakin kreivi Heinrich Ernst zu Stolberg-Wernigeroden kokoelmassa Neue Sammlung geistlicher Lieder (Wernigerode 1752). Virsirunoilija kuten kokoelman julkaisijakin olivat yhteydessä hallelaiseen pietismiin. Virren käänsi englanniksi 1855 Jane L. Borthwick (1813-1897). Be still my soul on sisällöltään hyvin lohduttava. Erittäin suosittu siitä tuli engl. alueilla siitä lähtien, kun siihen yhdistettiin Sibeliuksen Finlandian sävelmä. Vanhin lähde, jonka toistaiseksi olen tälle kombinaatiolle löytänyt, on v. 1927 Skotlannin kirkon virsikirja (ref. kirkko)."

Toinen askel, jonka voimme tänään hyvän asian vuoksi ottaa, on seuraava:

Kaskisen Anna-Mari kertoi jo muokanneensa kääntämäänsä saksankielistä tekstiä, rukanneensa sitä niin, että se sopii Finlandiaan kuin hansikas käteen. Näin hän kirjoittaa:

"Hei taas. Olen jo muokannut tekstiä toimeksiantosi pohjalta. Julkista käyttöä varten täytyisi kyllä hoitaa tekijänoikeusasia kuntoon eli saada lupa säveltäjän perikunnalta ja saksalaiselta kustantamolta, joka omistaa oikeudet virteen.
Yritän selvitellä asiaa ja olen yhteydessä."

Ilon tunne läikähti sisälläni ylläolevat rivit luettuani. Siinä on vain yksi hankala sana. Ei, en tarkoita tekijänoikeuksia vaan tuota toimeksiantoa. Esim. asuntokaupoissa toimeksiannolla tarkoitetaan sitä, että asunnonvälittäjä tekee jotakin puolestani ja minä maksan lystin. Näinköhän meikäläinenkin joutuu maksumieheksi?

Sehän nähdään. Toisaalta olen kyllä varautunut siihenkin. Hulluissa haaveissani nimittäin voin jo sieluni silmin (Why can't you be still my soul?) nähdä, miten Vanhan kirkon alueen musiikkityö tekee levyn, EP:n, jolla on seuraavat esitykset:

1) Tyynny, sieluni, Vanhankirkon kuoro
2) Finlandia, PS, urut
3) Vanha virsi Taalainmaan karjamajoilta, RP
4) Vanha virsi Taalainmaan karjamajoilta, Vanhankirkon laulupiiri

Korostan, että tässä vaiheessa kaikki on pelkkää unennäköä.
Mutta voivathan unetkin joskus toteutua, vai kuinka?

Vuosilomastani johtuen en ole ollut tässä asiassa missään tekemisissä meidän muusikoitten kanssa. En ole varma siitäkään, rohkenenko edes kertoa heille näistä ajatuksistani. Millähän ilveellä heidät saisi lukemaan idean tästä blogista?

No, joka tapauksessa
juna on lähtenyt liikkeelle.
Se kulkee tässä vaiheessa
niin hitaasti,
että kyytiin voi vielä
vallan mainiosti hypätä.

Minulla on vahva tunne siitä,
että ison ja varman hitin ainekset
ovat tässä jo nyt koossa...


:::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::

- Sussiunakkoon! Onko siitä Kiurun pojasta tullut ihan suuruudenhullu?
- Ei, en usko. Tuollainenhan se on ollut aina...