Mitä tarkoitamme Hyvän Joulun toivotuksellamme?

Mitä hyvää joulussa on?

Onko joulu kenties hyväntuulinen juhla, jonka symbolina heiluu hohottava, punanuttuinen Coca-cola-joulupukki? Pukin paikallisversiot vielä 1950-luvulla olivat aikamoisen karmaisevia otuksia harmaine turkkeineen ja ryhmysauvoineen. Nuo örisevät ja kolistelevat pedot kehtasivat tivata meiltä pikkuihmisiltä, olimmeko me muistaneet olla kilttejä!

Paha siinä oli mitään änkytellä, kun oli opetettu, että valehdella ei saa. Ja sitä paitsi meille oli paljastettu salaisuus, että joulun alla vakoilija-tontut (k)urkkivat ikkunoitten takana. Meikäläinenkin mietti monesti ahdistuneena, että pitääkö tässä vallan tunnustaa tuolle vastenmieliselle otukselle kaikki kepposet, vieläpä vanhempien ja sukulaisten kuullen? Ei puhettakaan mistään hyväntuulisuudesta, kun piti pelätä pukkia niin, että pakoon olisi tehnyt mieli eikä suinkaan hirviön polvelle istumaan.

Voisiko joulu sitten olla hyvän mielen juhla? Mehän osaamme psyykata itsemme jonkinlaiseen joulufiilikseen piparkakun tuoksulla, joulukoristeilla, lahjoilla, ruuilla, makeisilla ja lauluilla. Mutta kuinka ollakaan, ei joulumieltä saa ostamalla. Tyypillisempää on, että pitkinä joulunpyhinä riidellään niin railakkaasti, että usein virkavaltaakin tarvitaan hätiin.

Valtiovaltakaan ei voi olla reagoimatta kansalaisten huonoon joulunsietokykyyn: Suomen Ekumeeninen Neuvosto lähetti juuri rukouspäiväjulistuksen kaikkiin Suomen kristillisiin seurakuntiin. Tasavallan presidentti Tarja Halonen on allekirjoittanut julistuksen, joka luetaan sunnuntaina 18.1.2010.

Ensi vuoden julistuksessa kannetaan huolta siitä, että perheet eivät ehdi markkinavetoisessa ja kiireisessä elämänrytmissä viettää tarpeeksi aikaa yhdessä. Pyhän ja levon merkitystä korostetaan. ”Arki valtaa tilaa ja pyhä joutuu väistymään. Jos menetämme pyhän ja juhlan, emme kestä enää arkeakaan”, Suomen Ekumeenisen Neuvoston ja presidentin kanslian valmistelemassa rukouspäiväjulistuksessa sanotaan. Julistus on siis lähtöisin Helsingistä, ei Korvatunturilta!

Julistusteksti muistuttaa, että pyhyyden ja rauhan kokeminen on ihmiselle välttämätöntä. Itsekeskeisyys, vääryys ja väkivalta tekevät kuitenkin pyhän kohtaamisesta vaikeaa.

Toisin kuin Vexi Salmi kauniissa joululaulussaan väittää, me emme tee itse sydämiimme joulua. Joulu annetaan meille ulkopuoleltamme kokonaan lahjana. Jeesus ei synny sydämiimme, vaan tulee sinne asumaan kasteen ja uskon kautta. Eikö Vexi tiedä, että vain Jeesuksen äidistä Mariasta käytetään arvonimeä Jumalansynnyttäjä?

Olisiko joulusta hyvän tahdon juhlaksi? "Maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto" lienee ihmisten unelmista kaunein? Suunnilleen näin asia ilmaistiinkin 1700-luvun suomenkielisessä Bibliassa. Sanonta on juurtunut virsiin, pesiytynyt vanhaan jumalanpalveluskaavaan ja tätä tietä lopulta asettunut ihmisten alitajuntaan. Myöhemmät Raamatun suomentajat toki havaitsivat käännösvirheen. Oikeasti enkelit puhuivat Jumalan hyvästä tahdosta ja rakkaudesta ihmisiä kohtaan. Mutta me tunnistamme enkelien laulussa ihmisen ikiaikaisen tahdon hyvään

Vanhat ovat muistelleet koko tämän syksyn 70 vuotta sitten alkanutta Talvisotaa. Kenelläkään ei voine olla siitä kovin iloisia muistoja kerrottavanaan? Pahasta olosta ja kauheuksista voisi todistaa monikin. Paha tahtomme näkyy tänäänkin vähimpien veljien jättämisenä huolenpitomme ulkopuolelle. Leipäjonoina. Lasten pahoinvointina. Syrjäytymisenä mielenterveydellisten ongelmien vuoksi. Vanhuksen yksinäisyytenä. Riitoina kodeissamme. Kiusaamisena kouluissamme.

Maassa ei ole rauhaa, koska ihmisillä ei ole hyvää tahtoa!

Maailma on kuitenkin täynnä kauniita sanoja rauhan ja hyvän tahdon puolesta. Barak Obanalle lykättiin melkoisen hätiköidysti tuo arvostettu, dynamiitin keksijä-Nobelin nimeä kantava rauhanpalkinto pelkistä rauhanlupauksista. Obana palkinnonhakutilaisuus vaati erityisen isot turvatoimet. Väistämättä tuli mieleen vanha latinankielinen sanonta: Jos haluat rauhaa, valmistaudu sotaan!

Me kaikki näemme selvästi rauhan tarpeellisuuden, mutta me emme pysty millään saamaan sitä aikaiseksi. Ei se näemmä onnistu edes maailman johtajilta tiimityönä. Siksi meille lähetettiin Rauhanruhtinas, jonka tehtävänä on tuoda edellytykset todelliselle rauhalle. Joulu on Jumalan vastaus ihmisen suurimpaan unelmaan rauhasta maan päällä. Jumalan Pojan syntymä on vastaus ihmisen rauhanrakentamiskyvyttömyyteen.

Siksi joulu on kuin onkin Hyvän Tahdon Juhla!