Suuttua, vihastua, raivostua… grrrrrr!!!

”Ihmiset eivät täällä ole niin äkäisiä kuin rokotusjonoissa”, selittää HKL:n lipuntarkastaja Helsingin sanomissa.
”Kansa tulee vihaiseksi, kun ei saa namia!” valittaa viereisellä palstalla karkkikauppias, jonka joulusesongin rautatieaseman metrotunneliin putkirikon vuoksi syöksynyt vesi turmeli sunnuntaina kokonaan.
70 vuotta vanha putki petti, ja Ruoholahden, Kampin ja Rautatieaseman metropysäkit putosivat kertarysäyksellä pois pelistä.

Voiko tästä oppia jotakin? Kenties:

1) Helsinkiläiset eivät ole tottuneet jonottamaan. Onneksi harjoitus tekee mestarin.
2) Helsinkiläiset tykkäävät enemmän karkeista kuin rokotteista. Voisiko rokotteen siis saada sokeripalan tai suklaamakeisen muodossa?
3) Kyllä Helsingistä uskoa löytyy. Nytkin kaikki uskoivat, että 70 vuotta vanhat putket kestävät vielä meidän elinaikamme. Eli vedenpaisumus vasta meidän jälkeemme. Olisikohan syytä silloin tällöin tarkastella uskon kohdettakin hieman lähemmin? Tässä tapauksessa epäuskosta olisi ollut enemmän hyötyä kuin uskosta…
4) Laittakaa tekin, espoolaiset, se tuleva metronne kokonaan tunneliin, niin jonakin päivänä teilläkin on jännää tiedossa. Töllistelijöitä on Helsingissäkin riittänyt ihan vaivoiksi asti. On kuulemma mielenkiintoista seurata ihan paikan päällä sellaista, mitä ei ihan joka päivä tapahdukaan. Tästä on kiva kertoa sitten aikanaan lastenlapsille.

Helsinkiläisillä on näinä päivinä ollut aihetta suuttumiseen ja vihastumiseen. Verbi Raivostua ei ole tavallista sanomalehtikieltä, vaan se kuuluu iltapäivälehtien lööppeihin: Enää ei mene päivääkään, ettei joku olisi raivostunut jollekulle toiselle.

”Vaikka vihastuttekin, älkää tehkö syntiä!” opettaa Uusi testamentti. (Efesolaisille 4:26a).

Mitäpä muuta raivarit ovat kuin hetken hulluuskohtauksia!?!